Nukutun aamupäivän jälkeen huomasin, että filosofit ovat huomanneet mainitsemani kategorisointi-jutun jo aiemmin. Mielenkiintoista lukea kuinka pitkälle vanhat pierut ovat tuumailussaan päässeet. Itselle tämä asia alkoi valjeta vasta nyt, joten älykkyydellä minua ei ole siis siunattu.
Wikipediasta otettujen tietojen mukaan: "Filosofeilla on ollut hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä kategorioita on olemassa. Olevan kategorioina on pidetty esimerkiksi fyysisiä kappaleita, mieliä, ominaisuuksia, relaatioita, aikaa ja avaruutta sekä tapahtumia."
Kantin ajattelutapa sopii omaan mieleeni parhaiten, mutta myös Barry Smithin "Ontology" (ontologia) kuulostaa ihan mielenkiintoiselta. Lisätietoja saa kivasta esimerkiksi Barry Smithin videoluennosta (luentopaikkana taitaa olla Buffalo). Barry Smithin mukaan tieteilijät eivät käytä termejä, joiden tieteilijät tietävät olevan olemattomia. Esimerkiksi termien käyttämisessä pitää olla tarkkana, ettei tule päällekkäisyyksiä.
Wikipedia kuvaa Ontologiaa (realismina), eli: "Ontologinen realismi (myös metafyysinen realismi tai filosofinen realismi) eli todellisuuspohjainen olemassaolo-oppi on ontologinen näkemys, jonka mukaan on olemassa ulkoinen havaitsijoista (kuten ihmismielestä) riippumaton todellisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että todellisuus on ontologisesti itsenäinen esimerkiksi käsitteellisiin skeemoihimme ja kielellisiin käytäntöihimme nähden. Realismille vastakkainen kanta on antirealismi."
En tiedä menenkö jo aivan metsään, mutta fysiikan puolellakin puhutaan materiasta ja (nyt tunnetuimmiksi tulleista) antimateriasta. Antimateria on muistaakseni aika hankalaa tavaraa, koska erillään olevien neuronien ja protonien yhteentörmäyksessä vapautuu hitosti energiaa. Tämä viimenen lause on vailla lähdettä, koska muistelen vaan jostain lukeneeni moista. :P
Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen (eli luettelointiin/kategorisointiin), niin ihmettelen missä vaiheessa asiasta/oliosta (terveisiä sinne olio-ohjelmointia harrastaville ystävilleni!) tulee käsitteellinen asia, jonka voi kategorisoida? Ihmettelen, kun esimerkiksi ajatuksiaan voi luokitella (vaikkapa kohteen tai keston mukaan), mutta miten luokitella jotain mitä ei ole olemassa - koska, kun sen olemattomuuden tunnistaa joku tai jokin, niin siitähän tulee oleellinen. En tiedä.
Jos mielenkiintoa riittää, niin materiaalia löytyy netistä. Tai jos ei kiinnosta hakea lisätietoja, niin materiaalia löytyy netistä.
maanantaina, toukokuuta 11, 2009
Filosofiakirjoitus, elikkäs pelkkää diibadaabaa! (osa2)
Lähettänyt RHN klo 16.30
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Ei oleellinen vaan oleva. ;)
Noita kategoriahommeleita on tutkittu myös kognitiivisen psykologian puolella, ja vielä koejärjestelyin. Kaiken ei tarvitse jäädä filosofiseksi pohdiskeluksi... Ihan mielenkiintoista läppää kategoriaspesifeistä reaktionopeuksista ym. Referoisin vähän, mutta tentti oli joulukuussa, ei voi muistaa enää ;-)
Tampereelta kajauttaen,
Maisteri
Kommentoinnestanne kiitokset.
Jos Anonyymi Maisteri Tampereelta voisi kaivella kätköistään hieman lisätietoja (vaikkapa nettilinkkejä) aiheesta, niin olisin kiitollinen.
Yritin googletella, mutta laihoin tuloksin. Jotain kamaa "visuaalisesti attentiosta" ja "ajattelututkimuksen perustehtävätyypeistä", mutta aika hakuammuntaa tämä on.
Kaikenkaikkiaan ihmisen ajattelu (voin puhua vain omasta puolestani) näyttäisi olevan melko hajanainen kasa tietoa, ellei aivoissa olisi esimerkiksi kuvamuistia tunnistamaan kasvoja ja/tai mantelitumaketta (ja pikkuaivoja) ylläpitämään reaktiotapoja.
Jos vain voisi haastatella vaikkapa neurologia, niin sais konkreettisempaa tietoa miten ihminen ajattelee. :P
Meillä oli ainakin tenttikirjana tällainen opus
Eysenck & Keane, Cognitive psychology: A student's handbook. Psychology Press 2000
Näyttää löytyvän Oulun yliopiston kirjastosta, myös uudempana vuoden 2005 versiona.
Sitten aivojen ja mielen yhteispeliin puuttuu Turun pääsykoekirjanakin toiminut
Mieli ja aivot : kognitiivisen neurotieteen oppikirja. Turun yliopisto 2006.
Tuokin löytyy Oulun yliopiston kirjastosta
Nettilinkkejä en osaa heittää, koska olen tälläinen dinosaurus
t: Äärimmäisen anonyymi maisteri Tampereelta
P.S. Ei niitä tiiliskiviopuksia tarvitse oikeasti lukea. Kirjahyllystä käsinkin ne antavat oppineen miehen vaikutelmaa ;-)
Lähetä kommentti