Kirjoitin 23.2.2009 aiheesta markkinointi ja sen filosofia. Kirjoitukseen sain muutamia palautteita, jotka lupasin ottaa tarkempaan tarkasteluun. Tämä kirjoitus on siis omistettu juuri palautteiden perusteella saatujen aiheiden käsittelyyn.
Ensimmäisenä kommentoijana oli nimimerkkin "Ninni", joka lähetti linkin The Zeitgeist Movementin Orientation Presentation dokumenttiin. Katsoin dokumentin heti linkin saatuani ja tykkäsin siitä mitä näin. Etenkin, kun tykkäsin (ja kirjoitinkin) jo yhdestä Zeitgeistin dokkarista. Sivuhuomautuksena: mielenkiintoista, ettei ensimmäiseen kirjoitukseeni tullut kuin yksi kommentti ja nyt tähän markkinointi-aiheiseen kirjoitukseen on tullut jo useita. Ninnin lähettämän sivuston mukaan Zeitgeist-aiheesta on julkaistu jo kolme dokkaria. Voisiko joku kertoa, että mikä se yksi vielä on? Päällimmäisenä ajatuksena Orientation Presentationista jäi mieleen jatkuvan kuluttamisen turhuuden kritisointi, josta kirjoitin itsekkin alkuperäisessä kirjoituksessani. Eli: tuottajille on edullisempaa tuottaa kestämättömiä hyödykkeitä, joita joutuu koko ajan ostamaan uudestaan, kuin että tuotettaisivat kestävempiä hyödykkeitä, joita voisi korjata (tai ainakin olisi edullisempaa ylläpitää, kuin se ainainen "No, se on sama osta uusi, kuin yrittää korjata tätä vikaa"-saarna).
Toinen kommentoija (tai kommentoijat - en minä tiedä) kommentoi ensin seuraavasti: "on löydettävä parempi systeemi kuin arkkinatalous." Tästä kommentistakin olen samaa mieltä, koska markkinatalous on hyvin raaka järjestelmä, joka edesauttaa minä-keskeistä ajattelua. Suoraan ja ilman kritiikkiä ei markkinataloutta kuitenkaan pystytä vaihtamaan, kun yleensä kritisoinnista saa vastauksena vastakysymyksen: "No, mikä olisi sitten parempi systeemi?" Erittäin vaikea kysymys, joka kuitenkin mielestäni samalla mitätöi kritisoijan kritiikin turhaksi - vähän kuin, jos ei ole esittää parempaa systeemiä, niin ei saisi kritisoida!
Anonyyminä esittäytyvä kommentoija(t) ehdotti markkinatalouden tilalle "Resource based economy ilman rahataloutta.", joka käytännössä olisi "kaikki on ilmaista ja teet vain sitä työtä, mistä olet kiinnostunut. robotit tekevät suurimman osan, myös yhteiskunnan hoitamisesta." Tein hieman taustatutkimusta kyseisestä aiheesta, enkä oikein pidä kaikista sen ehdotuksista - vaikka erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto se kuitenkin on (ja mikä parasta: se on konkreettinen ehdotus). Kirjoitinkin siis jatkokysymyksen Anonyymille, mutta valitettavasti en saanut vastausta.
Mielestäni (esimerkiksi Venus Projectin sivuilta saamien perusteiden mukaan) Resource based economy ei toimisi käytännössä. Esimerkiksi pelkkä siirtymävaihe valuutan poistosta toisi eteen sekavan tilanteen, joka saattaisi näkyä mellakoina ja väkivaltaisuuksina. Lisäksi haluaisin mainita pari muutaman faktan, jotka eivät katoa mihinkään vaikka minkalaiseen systeemiin päädyttäisiinkin.
1. Maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti. Miljoonia ihmisiä elää edelleen köyhyysrajan alapuolella ja edelleen miljoonia kuolee nälkään, eikä maapallon ruokavarannot kertakaikkiaan tule riittämään kaikille tulevaisuudessa.
2. Työtehtävien laatu ei parane, vaikka systeemit muuttuisivat. Toisin sanoen: vaikka juuri tällä hetkellä siirryttäisiin nyt esimerkiksi tuohon Venus Projectiin tarvittaisiin muunnon aikana ja ylläpitoon aina työläisiä, jotka joutuisivat tekemään ns. likaisia töitä. Rahalla turvataan, että työväkeä "huonoihin hommiin" kuitenkin riittää - vaikka nyt Suomessakin puhutaan, että tänne tuodaan ulkomailta asti työväkeä.
3. Nykyinen järjestelmä ei ole kehitetty tuosta vaan sormia napsauttamalla, vaan sen kehittämiseen on osallistunut suurimäärä erilaisia ihmisiä ja osa kehityksestä on varmastikkin tapahtunut myös käytännönpakosta. Esimerkiksi pelkkä pörssijärjestelmä on monimutkaisuudessaan vuosien kehittelyn tulosta, jossa esimerkiksi yritysten omistussuhteet toimivat lakien mukaan - Resource based economy järjestelmässähän ehdotetaan esimerkiksi pörssin lakkauttamista, niin olisi mielenkiintoista tietää miten käytännössä esimerkiksi osakeomistajien sijoitukset korvataan siirryttäessä systeemistä toiseen.
4. Lisäksi ärsyttää kritisoinnin (tai ei-kannattimisen) leimaaminen tietämättömyydeksi. Jokaisen ihmisen mielipide on arvokas, vaikka ehdotus olisi minkalainen tahansa.
Tässä kirjoituksessa esittän vain omat mielipiteeni ko. asiasta, joten toivoisin saavani niistä (ja tästä asiasta ylipäätään) palautetta/kommentteja. Kiitos. :)
torstaina, maaliskuuta 19, 2009
Markkinoinnin tarkoitus ja filosofia (osa 2)
Lähettänyt RHN klo 0.23
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
"Nykyinen järjestelmä ei ole kehitetty tuosta vaan sormia napsauttamalla, vaan sen kehittämiseen on osallistunut suurimäärä erilaisia ihmisiä ja osa kehityksestä on varmastikkin tapahtunut myös käytännönpakosta."
Oulun yliopiston historian laitoksen suomin valtuuksin otan asiakseni todeta, että varsinaisesti markkinataloutta ei ole kehittänyt kukaan, vaan se on kehittynyt itsestään. Aika lailla kyse on evoluutiosta, jossa toimivat ratkaisut ovat jääneet elämään ja toimimattomat kadonneet historian hämärään. Itäisessä ystävyysmaassa päätettiin vaihtaa talouselämän evoluutio revoluutioon tunnetuin seurauksin.
Markkinatalouden ongelmista suuri osa liittyy siihen, että turhan iso osa ihmiskarjasta luulee rahan olevan arvon mitta, vaikka kyseessä on vaihdon väline. Wanhana ravunpyytäjänä otan esiin rapuvertauksen: Oikeasti ravuissa ei ole paljoakaan syömistä, ja sekään ei ole erityisen hyvää. Mutta kun kerran ravut ovat kalliita, on niiden syöminen hienoa. Ja siksi niistä kannattaa maksaa. Loogista, eikö totta?
t: Maisteri Tampereelta, muttei Frangen
Ensinnäkin kiitokset kommentista sinne Tambereelle. :)
Olen vähän erimieltä väitteestäsi, ettei markkinataloutta olisi kehittänyt kukaan. Ensiksikin tuossa lainaamassasi kappaleessa en puhu koko markkinataloudesta, vaan sen yhdestä osasta: rahasta. Markkinataloutta voidaan harrastaa ilman rahaakin, esimerkiksi vaihtamalla palvelu palveluun. Toiseksi markkinatalous ei ole kehittynyt itsestään, vaan esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa ja vaikkapa Helsingin Pörssissä noudatetaan lakeja, jotka on kehitetty tutkimalla ja laskemalla juuri taloutta. Jos markkinatalous kehittyisi itsestään ilman, että siihen ei puututtaisi kehittämällä sääntöjä, lakeja, hyviä tapoja, jne. se jossain vaiheessa kaatuisi omaan mahdottomuuteensa (esimerkiksi kassakaappisopimukset, sisäpiirikaupat, jne.)
Olen myös osittain erimieltä väitteestäsi, että raha ei olisi arvon mitta. Arvoa nyt vaan mitataan eri kriteereillä, joista yksi on raha (toinen voi olla vaikkapa tunnearvo).
Pieni korjaus edelliseen kommenttiini. Tämä kirjoittamani lause ei pidä paikkaansa: "Markkinataloutta voidaan harrastaa ilman rahaakin, esimerkiksi vaihtamalla palvelu palveluun." Taitaa tuossa tapauksessa olla kysymys vaihdantataloudesta...
Pistän mokailuni väsymyksen piikkiin! :P
Olen jäänyt koukkuun kommentoimiseen, joten täydennetään hieman mietteitäni...
Ihmiset luonnollisesti kirjoittavat markkinataloutta säätelevät lait ja hahmottelevat uudistukset. Kun puhuin evoluutiosta tarkoitin, että taloudellinen "organismi" kehittyy sukupolvesta toiseen jatkuvasti muuntautuen, mutta silti tiettyjä peruspiirteitä säilyttäen. Nisäkkäät ovat keskenään erilaisia, mutta silti niillä on kaikilla neljä raajaa, pää ja perse. Tämä vastakohtana "kreationistiselle" mallille, jossa ulkopuolinen taho päättää eliön tarkoituksen ja luo otuksen sen mukaisiksi. Miksiköhän Jumala päätti luoda meille häntäluun ja umpilisäkkeen?
Tottahan rahalla on se arvoa mittaava ominaisuus, että noin keskimäärin ihmiset maksavat mieluummin hyödyllisistä kuin haitallisista tavaroista ja palveluista. Ja tietysti kymmenen euroa riittää niin parin tuopin kuin keskihalvan dvd:n ostoonkin, joten voidaan sanoa, että molemmilla on sama kymmenen euron arvo. Se mitä tarkoitin puhuessani arvon mitasta liittyy siihen, että hintalappu itsessään lisäisi tuotteeseen arvon. Tai että taloudellinen voitto olisi itsessään osoitus toiminnan hyödyllisyydestä. Itse en esimerkiksi ymmärrä, miten Vista voi olla mahdollinen, jos Jumala on hyvä ja rakastava.
Hyvät viikonloput sinne Oulun suuntaan :-)
t: Maisteri
Kieli- ja taloustieteestä piittaamatta, laadusta tinkimättä
Mielenkiintoinen kirjoitus arvon RHN, mielenkiintoisia ovat myös Zeitgeist-dokkarit.
Jospa sitä jossain vaiheessa siirrytään uuteen systeemiin. Hankala kyllä sanoa miten se tulee onnistumaan, koska kaikkea pyörittää nykyisessä globaalissa markkinataloudessa raha...
Kohdan 1. ratkaisemiseksi ainakin joku Zeitgest dokkari kertoi uuden teknologian => kehitetäänpä siis teknologiaa. Kohdan 3. käsitin dokumentin perusteella niin, ettei raha enää olisi ja tästä seuraisi se, että ihmiset olisivat oikeasti tasa-arvoisia. Näin ollen ei olisi enää osakeomistajien sijoituksiakaan - eikä tarvetta moisille antiikkisille hömpötyksille...
Hyviä juttuja, keep'em coming, tsemiä opintoihin ja niin kauan kun elämmä markkinataloudessa, niin eiköhän me panosteta mobiilimarkkinointiin :-)
t.P
Kiitän molempia kommentoijia, että annoitte käytitte arvokasta aikaanne blogillani. :)
Juttelin tänään yliopistolla aiheesta parin muunkin opiskelijan kanssa. Aihe kiinnosti myös heitä, joten jatkotutkimusta varmaankin kannattaisi minunkin asiasta harkita. Itse näen ko. mallien kaltaisten uusien systeemien heikkouden niiden laajuudessa ja yleistämisessä. Eli, kuten kirjoitin jo aikaisemmin otsikolla "Mediasta vaihteeksi - miksihän tämä aihe aina jaksaa mua kiinnostaa?!" puhutaan mieluusti globaaleista ratkaisuista ja koko maailmaa parantavasta yhdestä uudesta jutusta.
Todellisuudessa (mielestäni) isoja linjauksia on helpompi vetää (esimerkiksi globaalisuus), kuin tarkempia/konkreettisia linjoja (vaikkapa kuntatasolla). Eri maissa, yhteisöissä, jne. on kuitenkin niin erilaiset tavat, säännöt, ongelmat, lait, jne., että isojen uudistusten ajaminen on helppoa, koska periaatteessa jokainen ymmärtää ettei suurta muutosta tapahdu hetkessä (jos ollenkaan) - näin ollen voi leikkiä marttyyriä ja sanoa olevansa hyvällä asialla, mutta alitajuisesti kuitenkin ymmärtää asioiden oikein tilan.
Lähetä kommentti