Vuonna 2007 kirjoitin kolme kertaa (1, 2 ja 3) ruoanhintapolitiikasta. Viime päivinä olen huomannut aiheen nousseen taas keskusteluihi, ehkä koska alv-alennuksien vaikutus pitäisi näkyä kohta. Lehdistä ainakin Aamulehti, Hesari, Kaleva, IltaLehti ja Ilta-Sanomat ovat kirjoittaneet asiasta. Kyseisten lehtien keskustelupalstojen lisäksi myös esimerkiksi Suomi24:ssa käydään aiheesta keskustelua.
Kuten jo aiemmin kirjoitin; en usko ruoan halventuvan (ainakaan merkittävästi). Lisäksi ruoanhinnat ovat viime aikoina nousseet, joten pientä "puskuria" alennuksiinkin olisi jo olemassa. Vuodesta 2007 olen kuitenkin tutkaillut asiaa myös eri näkökulmasta, elikkäs "tavallisesta kauppiaasta" riippumattomien juttujen merkityksestä ruoanhintaan. Tällaisia juttuja ovat esimerkiksi kauppaketjujen markkina-osuudet ja raaka-aineiden/öljyn(kuljetus)/yms. kulujen nouseminen.
Ensiksikin markkina-osuudet ovat Suomessa jakautuneet erittäin epätasaisesti ja puhutaankin niin sanotusta oligopolista, jossa markkinoilla on vain muutama tuotteen tarjoaja. Olin tässä muutama viikko sitten Keskon viestintäjohtajan Paavo Moilasen luennolla, jossa Moilanen näytti tilastoja joiden mukaan Kesko ja S-Ryhmä olivat ylivoimaisesti suurimmat päivittäistavarakauppaketjut. Tällaista ei ole muissa maissa (ainakaan nyt muistini mukaan tilastossa ei muita näkynyt), vaan markkinat olivat tasaisemmin jaotellut (ja näin tiukemmin kilpailutetut). Suomessakin toki Lidl on tuonut kuvioihin hieman uutta kilpailua, mutta ainakin vielä kaksi suurinta kauppaketjua ovat edelleen vahvoilla.
Toiseksi näyttäisi olevan totta, että esimerkiksi öljyn hinta on noussut. Kuitenkin näyttäisi myös, että elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet myös (en tiedä ovatko nousseet ihan samassa suhteessa, mutta ainakin melkolailla). Näin ollen varaa hintojen tiputtamiseen olisi, mutta jälleen rahan ahneus näyttää vievän voiton. Asema69 suositteleekin säästämään muutamia kauppakuitteja, jotta voi sitten muutaman kuukauden päästä verrata "alentuihin" hintoihin. Myös hintojen nostossa käytetään hyväksi havaittua "hivuttautumista", jossa hintoja nostetaan vähin äänin ja määrin koko ajan vähän ylemmäs. Näin kuluttaja ehtii tottua, eikä suurta "pompsahdusta" tapahdu.
En ole kovinkaan aktiivisesti osallistunut keskusteluun kallioparkista, mutta nyt mielipiteenä alkaa olla selkeä ei. Olen kallioparkkia vastaan muutamasta syystä: 1. Arinan jokaiseen vaatimukseen ei tarvitse suostua 2. keskustan näyvettyminen ei haittaa tavallista kuluttajaa 3. kulut ja niiden sekavuus 4. ei kansanäänestystä. Ja niin edelleen.
Eniten ihmettelen keskustan näyvettymispuheita, joiden mukaan ilman kallioparkkia Oulun keskusta näyvettyy esimerkiksi logististen ongelmien vuoksi. Noh, minäpä haastan ja kysyn, että no mitä sitten?! Oulun "keskusta" on muutenkin vaan lyhyt pätkä rotuaaria, isokatua ja torinrantaa. Siinähän riittää jo parin kioskin lähteminen perusteeksi näyvettymisestä, eikä esimerkiksi Kiimingin ideaparkin ja lähialueiden superhypermarketit ainakaan poista ongelmaa. Lisäksi, miksi sinne "kekustaan" sitten pitäisi päästä ostelemaan? Luulisi, että 1. keskusta-aluetta voitaisiin levittää vaikkapa Raksilan suuntaan (kuten Kalevan mielipidekirjoituksessakin jo ehdotettiin: Poliisitalon ja Matkahuollon väliin isoa parkkihallia, josta osa menisi myös maanalle.) 2. ostokset saa tehtyä vaikkapa lähimarketista, verkkokaupoista, supermarketeista, jne.
Kuten nokkelimmat huomaavatkin: molempien aiheiden päättämisprosesseista "tavallinen kansalainen" on suljettu pois.
4 kommenttia:
Kyllä kallioparkille! Perustelut,
-Kaupunki "on" keskusta, ts. asema69:n ehdottamaa ostokset marketista tyyppistä jenkkityylistä ratkaisua ei mielestäni voida kutsua oikeaksi kaupungiksi.
-Oululaisten jatkuva valitus. Mitään uutta ei saisi missään nimessä rakentaa. Eikä vanhaa purkaa. Aina kun jotain aletaan suunnitelemaan, on vastustajalla ässä hihassa, nimittäin "lyömätön" argumentti, että suunnitelman vaativa rahamäärä käytettäisiin milloin vanhusten hoitoon, lasten hoitoon, terveyden hoitoon, ... , hoitoon. En ole täysin varma mistä moinen kaiken uuden vastustus johtuu, mutta se on kuitenkin jostain syystä olemassa. Esimerkkinä mainittakoon tuiran läpi menevä Kiertotie, jota vastustettiin monta kymmentä vuotta, ties millä perusteilla. Nyt kun rakentamisesta on n. 10 vuotta, ei kukaan jostain syystä valita.
Kiitos Anonyymille kommentista. :)
Wikipedia määrittelee "kaunpungin" seuraavasti: "Kaupunki on väestökeskittymä, jossa asutus on kaupunkia ympäröivää maaseutua tiheämpää." Lisäksi (vähän kärjistäen), jos kaupunki on keskusta, niin silloinhan ei-keskusta on yhtäkuin ei-kaupunki. Tällä logiikalla esimerkiksi Toppila ei kuulu Oulun Kaupunkiin. Ja vielä: jos koko Oulun Kaupunki on "keskusta", niin miksi kallioparkin kokoinen investointi pitäisi toteuttaa, kun se selvästi hyödyntää vain yhtä osaa keskustasta/kaupungista?
Olen Anonyymin kanssa samaa mieltä, että oululaiset osaavat narista milloin koirankakoista, milloin mistäkin. Kuitenkin mielestäni ei pitäisi yrittää perustella toisen mielipiteen vääryyttä vain argumentilla "Noh, ne aina valittaa."
En usko, että Tuiran Kiertotiestä valitettiin "monta kymmentä vuotta", mutta totta on että siitä valitettiin. Se, ettei Kiertotiestä enää valiteta (ainakaan julkisesti) voi johtua siitä, että Kiertotie on jo tehty - ei siinä enää auta valittaa vai pitäisikö valittajien käyttää perusteina tyyliä: "Purkakaa jo valmis tie!!"
Kysyisin vielä lopuksi Anonyymiltä, että (kun kuulostat melkoisen varmalta mielipiteestäsi) mihin tietoihin perustat mielipiteesi? Ainakin itselleni on jäänyt epäselväksi tarkat kustannuslaskelmat ja ongelmien ratkaisuehdot (kuten jääkö Kallioparkki kansalaisten maksettavaksi, jos vaikkapa jokin lupa-asia ei menekkään toivotulla tavalla ja/tai Arina vetäytyy hankkeesta).
Kiitos kommentin kommentoinnista!
Lähinnä tarkoitin, että kaupungin keskusta on kaupungin sydän, sielu tms., joka määrittelee vahvasti kaupungin. Toki kaupungin osat, kuten Toppila, kuuluvat kaupunkiin, mutta en koe esim. kyseisellä "nukkumalähiöllä" olevan keskustaa vastaavaa kulttuuri-historiallista arvoa. Toppilassa on toki A.Aallon suunnitelemia siiloja, joten se ei ehkä ole paras esimerkki. Uskoisin kuitenkin, että satunnaisesti valittu turisti on enemmän kiinnostunut keskustan nähtävyyksistä kuin Toppilan halpahallista.
Wikipedian kaupunki-artikkeli kuuluu sarjaan "Lähes täysin lähteetön", mutta jos uskomme sitä, niin "Euroopan unionin tilastoviranomainen määrittelee kaupungeiksi sellaiset hallinnolliset alueet, joilla asuu vähintään 50 000 asukasta ja joiden väestötiheys on vähintään 500 henkeä neliökilometriä kohti.", Oulussa väestötiheys on wikipedianmukaan 97,41 as/km² (31.3.2009). Joten Ouluhan ei ilmiselvästi EU:n mukaan ole edes kaupunki :-), tosin täytyy muistaa, että Ouluun kuuluu nykyään Ylikiiminkikin, jossa liittymishetkellä väestötiheys oli 3,37 asukasta/km2 (wikipedian mukaan). Eli siis kaupungin määritelmä on aika ja monisäikeinen ja monitulkitoinen juttu, ja jätän sen määritelmän mieluusti muille.
Eli siis pointtini on, että jos kaupungista poistaa keskustan, menetetään ratkaiseva osa kaupungin identiteettiä. Toisaalta taas keskustan kehittäminen lisää mielestäni viihtyisyyttä.
Kiertotiestä sen verran, että tietoni perustuu täysin muistiin, joten voin olla väärässä. Pikainen googlaus asiasta ei tuottanut tulosta, joten jätän asian siihen, enkä väitä olevani oikeassa.
En ole perehtynyt (asian selvästi vaativalla :-> ) tieteellisellä tarkkuudella kallioparkin kustannuslaskelmiin, mutta juttua löytyy:
http://www.ouka.fi/tekninen/Julkaisut/Yleissuunnitelmat/kesk_keh_esite_150dpi.pdf
sekä vähän vanhempi,
http://www.ouka.fi/viestinta/kallioparkki/Kaupunginvaltuusto181206.pdf
Loppuun haluan kuitenkin heittää puhtaan mutun, jotta keskustelu jatkuisi kiihkeänä :-), eli skenaario 1.Kallioparkki rakennetaan. Seuraus: Keskustassa on kallioparkki, "tavallisen" kansalaisen kukkarossa se ei näy mitenkään.
Skenaario 2.Kallioparkkia EI rakenneta. Seuraus: Keskusta ennallaan, "tavallisen" kansalaisen kukkarossa se ei näy mitenkään.
Kovaa kommenttien vaihtoa pukkaa, joten otan vähän löysemmän kommentoinnin tähän väliin.
Elikkäs nyt kuitenkin näyttää, että Kallioon tehdä Parkki. Niinkuin ilmeisesti Kastelliin suurkoulu (<--huomaa provo!), joten voin profiloitua joko nalkuttavaksi vanhaksi pieruksi (joka seisoo kehityksen tiellä) tai yrittää sopeutua tilanteeseen (ja narista sitten aina kännissä, että minä tiedän nämä jutut paremmin).
No joo, mut toivon ettei rivioululaiselle tule lisämaksuja kallioparkista esimerkiksi verojen muodossa. Onhan sitä usein Oulun Kärppiäkin syytetty, ettei yhtä joukkuetta pitäisi liittää yhteiskunnan tukien joukkoon - kuten tässä jokin aika sitten oli ehdotus, että Oulun Kaupunki osallistuisi Raksilan Jäähallin kustannuksiin.
Katellaan!
Lähetä kommentti