perjantaina, marraskuuta 28, 2008

Mitä ihmettä on tapahtunut räväkälle rock asenteelle? Nykyiset bändit lokeroidaan rock-musiikiksi vaikka suurinosa on vain pop-musiikkia, jossa on säröt kitaroissa. Pieni vilkaisu listoille kertoo totuuden. Onneksi tähänkin sääntöön on poikkeus, joka on tällä hetkellä Gunnareitten uusi levy. Rock myy siis edelleen, kunhan se on laadukasta ja oikeaa. Mutta mikä on sitä "oikeaa" rockia/heavya? Kysymykseen on niin monta oikeaa vastausta, että on mahdoton sanoa yhtä oikeaa. Kuitenkin voidaan verrata muutaman vuosikymmenen takaisia suosikki rock bändejä tämän hetken suosikki rock bändeihin. Ero on melkoinen!

Rock asenteen "lauhtumisesta" kertoo myös "rokkareiden" typerät ja sisällöttömät televisio esiintymiset. Tosi-tv sontaan on sekaantunut esimerkiksi Tommy Lee, joka esiintyy omassa ohjelmassaan nimeltä: "Tommy Lee goes to college". Siis mitä hemmettiä! Noinkin arvostettu soittaja (ja aikanaan "oikeasti" rajua rock-elämää elänyt tyyppi) selittää naama pokerilla kuinka hankalaa on oppia fysiikkaa.

Tommy Lee goes to college.
Pelkästään musiikkityyli ei määritä kuinka "raju" artisti on. Rap-puolella sanoituksissa mainitaan usein kuinka hankalista oloista artisti on lähtenyt ja kuinka kovajätkä artisti on. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa Snoop Dogg (Cordozar Calvin Broadus, Jr.). Snoop pitää yllä gansta-tyyppistä imagoa, jolla kaiketi yritetään ilmaista että kova jätkä on kyseessä ja parasta varoa tai tulee 9mm ottaan. MUTTA! Jos kerran herra Dogg on niin "from the hood" ja kaikinpuolin "laitapuolen kulkija", niin mitä hittoa hän vääntää Martha Stewartin kanssa pottumuussia jossain Marthan prokkiksessa!! Siis hei, onko hiphop piireissä rahantekeminen sallittua millä keinolla tahansa, jotta päästään videoilla näyttämään uusimpia blingblingejä ja 24" vanteita?
Martha tekee pottumuussia Snoop Doggin kanssa.
Yhteiskunnassakin on mielestäni liikaa hiljaista hyväksymistä. Ajatellaan, että asioille ei voi mitään, eikä edes kannata yrittää. Onneksi etenkin nuoret ovat olleet viime aikoina ottaneet kantaa ja osoittaneet mieltä, mutta asiat ovat yleensä jo niin isoja, ettei siinä parit mielenosoitukset enää auta. Suurin osa ihmisistä ei ole valmis nousemaan barrikadeille vaan inistään kuinka surkeaa on, muttei tehdä asioille mitään. Itsekkin kuulun tähän mainittuun ryhmään.

Mielestäni paras tapa yrittää saada muutosta on toimia niitä laitoksia ja instituutteja kohden, jotka toimivat omalla paikkakunnallasi, ja näin vaikuttavat jokapäiväiseen elämääsi. Mielestäni on hienoa, että on mielipiteitä vaikkapa EU:sta, mutta suuntaa-antavilla kansanäänistyksillä ei ole merkitystä (kuten jo tuli huomattua), eikä esimerkiksi maailmankauppajärjestön vastustaminen täältä käsin tee yhtikäs mitään. Se ei vaan auta, että Maija Meikäläinen käy kaksi kertaa vuodessa kävelemässä mielenosoituskulkueessa rotuaarin päästäpäähän.

Kotikaupungissani Oulussa on tapahtunut aina silloin tällöin jotain: oli "kristalliyö". Kristalliyötä ennen myös Kaupungin Teatterilla rysähti: Jumalan Teatteri. Tätäkin ennen Oulussa tapahtui: Maailmanloppu alkaa Oulusta.

Oulun kristalliyö.
Jumalan Teatteri.
Maailmanloppu alkaa Oulusta.


***

Lopuksi jo perinteeksi muodostunut kevennysosuus.


Joululahjaksi kaverille? ;)


Santtu saattaa hoksata missä päin Suomea kuva on otettu.


Suurrikollinen napattiin Nokian kulumilta... :P

Onko koolla väliä?

0 kommenttia: