Kirjoitus 3

Olipa kerran mies, jonka tapana oli härnätä muita. Mies teki näin, koska muuten hän tunsi tekevänsä turhaa ja tarpeetonta työtä. Työ oli kuitenkin hänelle kaikki kaikessa. Mies oli talonmies.

Eräänä päivänä hän huomasi postimiestin jakavan postin tiettyyn kellon aikaa jokainen arkipäivä. Mies päätti ystävystyä postinjakajien kanssa ainoalla tavalla minkä tiesi - irvailemalla, tekemällä pientä kiusaa, ja niin edelleen. Tämä keino näytti onnistuvankin aluksi, mutta sitten postinjakajaksi ilmaantui vaaleatukkainen nuorimies. Tämä uusi postinjakaja oli kuullut talonmiehestä, muttei aluksi uskonut moiseen. Eräänä päivänä uusi postinjakaja kuitenkin törmäsi talonmieheen. Seurauksena talonmies alkoi heittää ivailuja ja töniä postimiehen tavaroita. Postimies kummastui, mutta päätti tehdä asialle jotain.

Aikansa pähkäiltyään postimies päätti ärsyttää talonmiestä niin kauan, että tämä kävisi häneen käsiksi. Postimies halusi ärsyttää talonmiestä, koska näin hän voisi nostaa syytteen pahoinpitelystä. Postimiehen työkaverit eivät pitäneet suunnitelmaan hyvänä ja kehoittivatkin postimiestä luopumaan suunnitelmastaan, mutta postimiehen päätä ei niin vain käännetty.

Seuraavaksi postimies aloitti talonmiehen ärsyttämisen nauramalla aina kun näki talonmiehen. Talonmies piti päänsä, eikä näyttänyt ärsyyntyvän lainkaan. Postimies oli kuitenkin pitkävihainen mies, eikä hän ollut valmis luopumaan suunnitelmastaan hevillä. Näin ollen postimies odotti, kunnes näki talonmiehen uudestaan ja päätti keksiä lisää tapoja talonmiehen ärsytykseen. Uusin keino oli pysähtyminen talonmiehen viereen ja ajaminen postiautolla pihoille.

Postimiehen ja talonmiehen tora jatkuu vielä tänäkin päivänä, vaikkei enää yhtä tulenpalavana kuin ennen. Postimies joutui loupumaan rajuimmista ärsyttämissuunnitelmistaan, koska kävi ilmi talonmiehen olevan 'hieman vajaa'. Muut postimiehet olivat saaneet selville talonmiehen sosiaalisen heikkouden, jonka takia talonmies teki mitä teki. Postimies haluisi vielä jonain päivänä näpäyttää talonmiestä kunnolla, kunhan ensin keksii sopivamman keinon.

Olkaa varuillanne, kun pienimuotoisista riidoista kehkeytyy kunnon kahakka!